Hämärän tanssit on runoilija Pentti Saarikosken (1937-1983) viimeiseksi jäänyt teos. Vuoden pimeimpänä päivänä vuonna 1982 päivitetty tilinteko kertoo eletystä elämästä ja valmistautumisesta kuolemaan. Tämä teos summaa Saarikosken koko tuotannon aiheet ja teemat. Tiarnia -sarjaa ja erityisesti siihen kuuluvaa Hämärän tansseja on pidetty suomen kielellä kirjoitetun runouden yhtenä huippuna.
HT-työryhmän esitys vyöryttää näyttämölle flamencon liikekieltä, modernia jazzia, elektronista rytmimusiikkia ja intensiivistä näyttelijäntyötä.

Näyttelijä kaikessa: Pekka Heikkinen
Tanssija hämärässä: Kaari Martin  
Säveltäjä, muusikko, huilut, muut puhaltimet:
Hepa Halme
Muusikko, äänet: Dj Yuhis (Juha Koskenranta)

Kesto: n. 1 t 15 min, ei väliaikaa
Liput: 28/25e

Lue lisää:
Hämärän tanssit on osa niin kutsuttua Tiarnia-sarjaa, jonka aiemmat osat Tanssiinkutsu ja Tanssilattia vuorella ilmestyivät joitakin vuosia aiemmin. Tiarnia-nimi tulee Göteborgin lähellä sijaitsevasta Tjörnin saaresta, jossa Saarikoski eli viimeiset vuotensa. Tiarnia-sarjaa ja erityisesti Hämärän tansseja on pidetty suomen kielellä kirjoitetun runouden yhtenä huippuna.
Mistä Hämärä? Saarikoski suomensi vuonna 1971 julkaistun Herakleitoksen fragmenttivalikoiman Yksi ja sama. Hämärä oli filosofin lempinimi, johon Saarikoski samaistui. Herakleitos-Saarikoski eli Hämärä on tarkoituksellisen monitulkintainen. Hämärä paljastaa ja peittää. Yksityiskohdat katoavat ja rakenne paljastuu, kun maisemaa katsoo hämärässä.

Otteita tekstistä:
Tyttö, kaunis kuin voikukka, otti minua kädestä ja sanoi,
- Minä olen valo, joka johdatan sinut pimeään.

Marjastajan työ on yksinäistä. Siinä vaikka olisikin toveri mukana ei voi ylpeillä muulla kuin määrällä.
- Että on poiminut ahkerammin.
- Tai että roskia on vähemmän.


 


 


 


 


 

Seuraavat näytökset